Kuukausi sitten meitä kohtasi suurista suurin suru. Jouduimme päästämään Terin taivasjänisten jäljille. Se sairasteli viikon verran, maha oli sekaisin ja ruokahalut hiipui, yhtenä päivänä oli lämpöäkin. Välillä näytti jo paranevan joten kotikonsteilla hoidettiin kun luultiin että on metsällä vain syönyt jotain sopimatonta. Lääkärissä sitten todettiinkin yllättäen paha märkäkohtu, joka oli muhinut viikon vuotamatta mitään ulospäin. Ennuste olisi ollut todella huono ja koska kesällä viimeksi oli suuri leikkaus josta Teri toipui hitaasti, tehtiin raskas päätös luopumisesta. Teri on ollut paras metsästyskoiramme koskaan, joten menetys oli valtava. Paljon hyviä muistoja jäi muisteltavaksi ja vain toivo elää siitä että koskaan voisimme enää saada yhtä hyvää ajokoiraa.
Helmi oli emänsä lähdön jälkeen muutaman päivän levottomampi, mutta koirat onneksi unohtavat pian. Nyt se on taas oma iloinen itsensä ja käy jäniksiä hätyyttämässä metsässä. Helmi on hyvä löytämään jäniksen, ylösotto on nopea. Valitettavasti ajovauhtikin on vielä niin nopea että hukkia tulee paljon. Hukkien selvittelykyky on vielä huono, joten saamme kuunnella pätkän ajoa ja sitten taas odotellaan kunnes hukka selviää. Pieniä edistymisen merkkejä kuitenkin on ilmassa, tänäänkin tuli muutama hyvä ajonpätkä. Toivotaan että Helmi tästä kasvaa vielä emänsä jättämiin suuriin saappaisiin.
Emännän syyslomalla saatiin Helmin kanssa jotain pataan laitettavaakin.
Terrierit on käyneet Jannen kanssa ahkerasti metsällä. Supi- ja kettukannat ovat meillä vähäiset, mutta mäyriä on jokaisessa mahdollisessa kolossa. Penni ja Pate on molemmat saaneet jo useita mäyriä ja välillä jostain on löytynyt supi tai kettukin saaliiksi. Pate on alkanut toimimaan luolassa ihan mukavasti, välillä haukkuu mutta enimmäkseen menee kyllä riistaan ihan kiinni. Penni jatkaa jo tutuksi tullutta linjaansa, eli haukkuu ja nipistelee ihan riistan tuntumassa.
Yhden onnistuneen syyspäivän saalista, Penni vahtii haukkana oikealla.
Pate ja rakennuksen alta saatu haavoittunut kettu.
Kevättalven puolella olisi tavoitteena käyttää Patea muutamassa putkikokeessa ja ehkäpä Patelle ja Helmille voisi suunnitella näyttelyäkin. Helmillä on tähän mennessä kaksi sertiä ja Patella yksi. Jäniksen metsästyskautta on jäljellä vielä pari kuukautta, pienpetojen pyynti jatkuukin sitten pidemmälle kevääseen.
